SVKn yhteistiedote: Ravustuskausi alkaa, oletko valmiina?   (Julkaistu: 18.07.2022 10:57)

 

Tiedote. Julkaistu: 18.07.2022

Ravustuskausi alkaa, oletko valmiina?

Monelle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään asti.

Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa saa nauttia kotimaan luonnosta ja lisäksi herkutella lähijärvien antimilla – mahdollisesti vieläpä syödä samalla haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi vesistöistämme.

Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa vieraslajia täplärapua. Jokiravun osalta viileän alkukesän vuoksi rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken kauden alussa ja ravut eivät ehkä ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.

Maamme vuotuinen rapusaalis oli 2010-luvulla 3–5 miljoonaa yksilöä, joista vuosikymmenen loppupuolella enää 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, mutta täplärapukantojen vahvistuessa on kaupallisen ravustuksen osuus ollut kasvussa. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.  

Raputaru opetusanimaatio

Itä-Suomen yliopiston rapuryhmä on valmistellut animaation nimeltään Raputaru yhteistyössä eurooppalaisten rapututkijoiden kanssa. Raputarussa esitellään eurooppalaisten kotoperäisten rapujen tarina jokiravun näkökulmasta, sen loistosta ja menestyksestä nykyiseen uhanalaiseen asemaan. Raputaru on suunnattu lapsille, nuorille sekä jokaiselle kotoperäisen luonnonvaran merkityksestä ja tilasta kiinnostuneelle. Raputaru löytyy Rapukamu Youtube-kanavalta.

Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty

Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.

Täplärapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

On jälleen rapujuhlien aika

Koronarajoitusten lakattua tulee monelle ravun ystävälle mieleen kunnon rapujuhlat. Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen on saatavilla helposti.

Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Myös ravintoloiden uskotaan hyödyntävän parin vuoden seisokin rapuillallisten osalta. Rapujen hinnat uskotaan tänä kesänä nousevan edellisvuosista, sillä niitä koskevat samat energian hinnannousuun liittyvät kustannustekijät kuin muitakin elinkeinoja.

Ravustukseen tarvitaan aina lupa

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä rapua kohden.

Lisätietoja:

Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968

Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457

Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh.02950 25059

Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389

 

Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta.

Kalahavainnot.fi -palveluun voi ilmoittaa myös havainnot ravuista.

Raputaru animaatiossa yleistajuista tietoa jokiravun tilanteesta.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Jaana Vetikko

tiedottaja

päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

+358 50 525 7806

jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

 

vapaa-ajankalastaja.fi
vapaa-ajankalastajalehti.fi

 

Kuva, joka sisältää kohteen teksti

Kuvaus luotu automaattisesti


« Takaisin

 
 

Ajankohtaista
17.09.2022 21:12 SVKn seurakirje 3/2022 Lisää >>
30.08.2022 20:46 Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen: Nuorten ohjaus ja opastaminen -vinkkejä käytäntöön nuoriso-ohjaajakoulutus Lisää >>

    

 

 

     

 

©2022 Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri - MMD Networks Oy